Peltoniemen Sydänsuokit
Peltoniemessä on pidetty ja kasvatettu työlinjaisia suomenhevosia tilan alusta asti, lähinnä oman talon ja kylän tarpeisiin. Viimeisin omakasvatti, Lippo-niminen työhevonen, lähti osa-aikaeläkkeelle naapuriin suvun kantatilalle Vainikkalaan pari vuotta ensimmäisen traktorin tulon jälkeen, 1970-luvun alkupuolella. Peltoniemessä seurasi lyhyt 50 vuoden hevoseton pätkä, kunnes me tulimme hevosinemme tilallee 2020-luvun koittaessa.
Suomenhevoset ovat meidän perheen naisten juttu. Emäntä ja neljä tytärtä vastaavat monipuolisesta suomenhevosharrastuksesta. Niiden kanssa puuhaillaan monenlaista, ja ennen kaikkea ne toimivat lahjomattomina opettajina ja apuna sydänlähtöisen hevoselämän edistämisessä, henkilökohtaisissa coachingeissa sekä johtamisen kehittämisessä.
Kasvatamme suomenhevosia pienimuotoisesti. Tavoitteenamme on kasvattaa todellisia monitoimisuokkeja, eli suomenhevosia, jolla on kompakti ja kestävä rakenne, hermorakenne kultaa ja sydän paikallaan. Niillä voi ryhtyä harrastamaan monipuolisesti erilaisia lajeja ja ne toimivat moitteetta koko perheen sydänystävinä.
Myös kasvatustyössä meille on tärkeää huomioida lajityypillisyys niin pitkälle kuin mahdollista. Tammat ja varsat elävät monimuotoisessa ja eri-ikäisiä ja erirotuisia hevosia sisältävässä sekalaumassa vuoden ympäri, ja varsat oppivat pikkuhiljaa toimimaan ilman emätammaa lauman tuella. Varsinaista vieroitusta ei ihmisen toimesta tehdä, ellei joku terveydellinen syy sitä vaadi.
Laumassamme ja tiluksillamme on vuosittain myös muita eri rotuisia varsovia tammoja, joiden kantaminen, varsominen ja äitiyselämä sujuu samojen periaatteiden mukaisesti. Varsat ovat kasvaneet terveinä, hyvällä hermorakenteella ja erinomaiseksi kehittyvillä sosiaalisilla taidoilla ja kehoymmärryksellä varustettuna.
Pihka
virallinen nimi: Piica
e. Piimaare, i. Camri
syntynyt: 24.5.2015
Tullut perheeseen: heinäkuussa 2021
Entinen ravuri, todellinen Monitoimisuokki: tekee työhommia, toimii ajossa ja ratsuna sekä opetustyössä. On sydämeltään huipputamma niin emännän silmäteränä kuin lasten kanssa puuhaillessakin.
Lempi
virallinen nimi: Sydänkäpynen
e. Piica, i. Riikin Taaleri
syntyntyt: 9.6.2023
Lempi on ensimmäinen omakasvattini ja rakkaudella kasvatettu alusta asti. Lempin kanssa puuhaavat niin pikkulapset kuin aikuisetkin, ja se on lempeä, yhteistyöhaluinen ja puuhamyönteinen lapsukainen.
Mahla
virallinen nimi: Sydäntalvi
e. Pyöriän Nopsa, i. Epassi
syntynyt: 30.1.2021 -24.1.2025
Tullut perheeseen: helmikuussa 2022
Mahla tuli meille vuosikkaana, ja on ollut "kaikki ei todellakaan käy"-kerhon pääasiallinen puheenjohtaja -ja juuri tämän vuoksi ollut Suuri Opettaja isoilla kirjaimilla. Mahla opetti suurella sydämellä, että syvimmässä mudassa todellakin juurtuvat kauneimmat lumpeet.
Mahla piti lopettaa nelivuotissynttärinsä alla löydetyn etenevän rappeumasairauden vuoksi, joka romahdutti takajalat ja ylälinjan.
Muut maatiaiset
Sydämenasiani on säilyttää hengissä upeita alkuperäisiä, suomalaisiin ja pohjoisiin oloihin sopeutuneita maatiaislajeja. Monet näistä lajeista ovat vaarassa hävitä, eikä niitä välttämättä arvosteta niin paljon edes täällä meillä Suomessa, kuin ulkomaan ihmeitä. Paikallisissa maatiaisissa on kuitenkin valtavan paljon arvokasta geeniperimää, joka pidetään olemassa ns elävien geenipankkien, eli elossa olevien eläinten avulla.
Tutkimus tietää jo kertoa, että juuri paikallinen hunaja toimii upeana lääkkeenä ja ehkäisijänä paikallisia taudinaiheuttajia vastaan. Tekee järkeä, sillä mehiläiset ja kukat ovat yhteisevoluutionsa aikana kehittyneen selviytymään sekä kukoistamaan juuri näissä oloissa.
Uskon vakaasti, että sama pätee moneen muuhunkin asiaan: lähellä kasvaneeseen ruokaan, lähellä kehrättyihin kuituihin ja tuotettuihin palveluihin. Sama pätee sielunkuljettimiimme, eli hevosiin: kyllä se on suomenhevonen, joka ymmärtää suomennaisen haavat ja lahjat -ja osaa kaivaa ne esille.
Tilallamme elää suomenhevosten lisäksi myös muita maatiaislajeja:
* Toimimme säilyttäjinä Kiuruveden maatiaiskanalle. Paitsi, että kanat pitävät meidät munissa ja lannoikkeissa, meiltä voi keväisin ostaa siitosmunia sekä tipuja. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä suvi@kohisevankoski.fi.
* Tarhaamme Pohjolan tummia hunajamehiläisiä ja valmistamme heidän kanssaan yhteistyössä mehiläispesän ihmeitä ihmisten käyttöön: hunajaa, propolista, vahaa ja niiden johdannaisia kuten pihkavoidetta.
* Tiluksilla tallustelee kaksi maatiaskissaa; Onni ja Miiru, jotka pitävät hiiret ja muut tuholaiset ansiokkaasti aisoissa.
Haaveissa
Vanhat perinnetaidot ovat monesti kultaakin kalliimpia; aikanaan on osattu tehdä kaunista ja kestävää upeista lähimateriaaleista. Olenkin opetellut kehräämään rukilla ihania suomenlampaiden villoja ja sitä myöten alkanut haaveilla muutamasta lampaasta pihaan... suomenlampaan villan sanotaan olevan yksi parhaiten pidettyjä salaisuuksia laadussaan! Alkuperäisistä lammaslajeistamme ahvenanmaanlammas on uhanalainen, ja sen villasta saadaan upeita ulkoilmaelämään sopivia villavvaatteita. Kukaties siis vielä joku päivä...
